Toimintaympäristö

Tekstiilikuitumarkkinat olivat kooltaan 114 miljoonaa tonnia vuonna 2020, ja niiden arvioidaan kasvavan noin 146 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Koko tekstiilikuitumarkkinoiden arvo oli noin 194 miljardia euroa vuonna 2020, ja niiden odotetaan kasvavan noin 244 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi globaalin kuidun kulutuksen odotetaan kasvavan 150–155 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Globaalien kuidun markkinoiden tuotannon arvo, miljardia euroa1

4 % maailman GHG-päästöistä on peräisin muoti- ja vaateteollisuudesta

Muoti- ja vaateteollisuus muodostavat noin 75–85 % maailmanlaajuisista kuitumarkkinoista.2 Vuonna 2019 myytyjen yksiköiden määrä vastaa noin 90 miljoonaa tonnia kuitua ja on markkina-arvoltaan noin 160 miljardia euroa.3 Vaatteiden kulutuksen kasvu johtuu useista eri tekijöistä, joista keskeisin on kasvavan keskiluokan aiheuttama korkeampi kulutus, lyhytkestoisemmat muotitrendit sekä vaatteiden vähentyneet käyttökerrat ennen hävittämistä.

Muoti- ja vaateteollisuus tuottaa 4 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, josta materiaalin tuotanto muodostaa noin 49 %.4 Lisäksi teollisuus kuluttaa miljardeja litroja vettä sekä tuottaa arviolta yli 90 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain.5 Suuri osa suurimmista muoti- ja vaatebrändeistä on sitoutunut pienentämään ympäristöjalanjälkeään huomattavasti.

31 % Z-sukupolvesta valmis maksamaan enemmän vastuullisista tuotteista. 6

Yksi tärkeimmistä viimeaikaisista kuluttajatrendeistä on ollut ympäristötietoisuuden merkittävä kasvu, kun vastuullisuudesta on tullut olennainen tekijä kulutuspäätöksissä. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän vastuullisista tuotteista.

Kasvanut ympäristötietoisuus ei ole ainoastaan muuttanut kuluttajakäyttäytymistä, vaan on myös lisännyt poliittista painetta asettaa vaateteollisuudelle tiukempia oikeudellisia vaatimuksia.

Kuitutyypit ja -sekoitteet

Maailmanlaajuiset kuitumarkkinat koostuvat useista eri kuitutyypeistä, jotka voidaan jakaa muuntokuituihin (man-made cellulosic fibres, MMCF), synteettisiin kuituihin (raakaöljypohjaiset) sekä luonnonkuituihin. Luonnonkuituja ovat kasvipohjaiset kuidut, kuten puuvilla ja pellava, eläinpohjaiset kuidut, kuten villa ja silkki, sekä mineraalipohjaiset kuidut, kuten lasikuitu. 

Muuntokuidut voivat olla kemiallisesti regeneroituja kuituja, kuten viskoosi, asetaatti, karbamaatti, lyocell, ionisten nesteiden avulla tuotetut kuidut ja kupro. Synteettiset kuidut ovat raakaöljystä valmistettavia kuituja, kuten polyesteri, akryyli ja elastaani. Synteettiset kuidut muodostavat suurimman osan maailmanlaajuisista kuitumarkkinoista.

Tekstiilikuitutyyppien osuudet arvoon perustuen, 2019 (miljardia euroa)7

Luonnollista alkuperää olevien kuitujen vaje

Globaalien vaatemarkkinoiden kasvaessa kuidun tuotannolle on kasvavaa kysyntää. Nykyisten arvioiden mukaan kuidun ennustettu tarjonta ei kuitenkaan kykene vastaamaan kuidun kysyntään. Ensinnäkin vain 60–70 % globaalista kuidun tarjonnasta voi olla synteettistä sen käyttökohteiden ja ominaisuuksien rajallisuuksien vuoksi. Toiseksi globaali puuvillantuotanto on hidastunut viljelymaan puutteen ja vähentyneen veden vuoksi. Kolmanneksi luonnonkuiduilla, kuten eläin- ja kasviperäisillä kuiduilla, on rajalliset käyttökohteet ja skaalautuvuus. Näiden tekijöiden odotetaan muodostavan luonnonkuitujen tuotannon vajeen.8

Noin 45–60 miljardin euron arvoinen liiketoimintamahdollisuus vuoteen 2030 mennessä.

Ainoat muut kuidut, jotka voisivat täyttää kapasiteettivaatimukset, ovat synteettiset kuidut, jotka perustuvat raakaöljyyn, tai luonnollista alkuperää olevat kuidut. Synteettisiltä kuiduilta puuttuu tiettyjä houkuttelevia ominaisuuksia, minkä vuoksi ne eivät ole riittävä korvike luonnonkuiduille. Lisäksi synteettisten kuitujen aiheuttamien kielteisten ympäristövaikutusten osalta on nostettu esiin vakavia ongelmia ja synteettisiä kuituja on kritisoitu voimakkaasti. 9

Spinnova uskoo näin ollen, että sen kuitutuote tulee olemaan merkittävässä osassa tekstiiliteollisuuden pyrkimyksissä vastata oikeanlaisten tekstiilikuitujen kysyntään sekä ympäristön kannalta haitallisten synteettisten kuitujen korvaamisessa. Spinnova uskoo luonnollista alkuperää olevien kuitujen vajeen olevan noin 45–60 miljardin euron arvoinen liiketoimintamahdollisuus vuoteen 2030 mennessä.

Spinnovan kohdemarkkinat

SPINNOVA®-kuitu soveltuu moniin eri käyttökohteisiin ja toimialoihin. Spinnova keskittyy ensin vaateteollisuuteen johtuen SPINNOVA®-kuidun puuvillaa vastaavista ominaisuuksista sekä vastuullisten materiaalien korkeasta kysynnästä vaateteollisuudessa. 

SPINNOVA®-kuitu voisi korvata MMCF:iä, puuvillaa, muita luonnonkuituja ja kierrätettyä polyesteriä

Vaateteollisuuden kuidun kysyntä, jonka arvioidaan olevan noin 190 miljardia euroa vuonna 2030, voidaan jakaa karkeasti MMCF:iin, puuvillaan, muihin luonnonkuituihin, polyesteriin sekä muihin synteettisiin kuituihin.10 Spinnova uskoo, että sen kuitu voisi korvata MMCF:iä, puuvillaa ja muita luonnonkuituja sekä kierrätettyä polyesteriä. Tämän Spinnovan kohdemarkkinan arvo vuonna 2019 oli 95 miljardia euroa, ja sen odotetaan kasvavan 110 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa noin 47 miljoonaa tonnia kuitua vuonna 2020 ja 59 miljoonaa tonnia kuitua vuonna 2030. 11


Spinnovan kohdemarkkinat, EUR

Spinnovan asema arvoketjussa

Spinnova toimii vaateteollisuuden arvoketjussa, joka alkaa raaka-aineista ja jatkuu useilla vaiheilla asiakkaille päätyvien lopputuotteiden tuottamiseksi. Arvoketjun alussa on tekstiilikuidun valmistus. Kuidun valmistustavat vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä luonnollinen vai synteettinen kuitu. Kuidusta kehrätään lankaa, joka kudotaan tai neulotaan kankaaksi ja jota käytetään kuluttajille myytävien vaatteiden valmistamiseen. Lanka- ja kangasvalmistajat sekä vaatevalmistajat työskentelevät tyypillisesti arvoketjun korkeinta valtaa käyttävien vaatebrändien tavarantoimittajina.

Spinnovan kilpailuasema

Spinnovan käsityksen mukaan se on maailman ensimmäisiä yhtiöitä, joka pystyy tuottamaan luonnollisinta muuntokuitua, joka on kaupallisesti valmistettu puusellusta käyttäen vain mekaanisia prosesseja ilman kuitujen kemiallista muuntamista. Näin ollen Spinnova uskoo, että sillä on erinomainen markkina-asema, sillä sekä asiakkaat että vaateyhtiöt suosivat ympäristöystävällisiä ratkaisuja vaatteiden valmistuksessa ja etsivät kapasiteettivaatimukset täyttäviä, vastuullisia vaihtoehtoja. 

Monet muut kuiduntuottajat käyttävät luonnonmukaisia raaka-aineita, mutta niiden kemialliset tai liuotusprosessit muuttavat raaka-aineen kemiallista rakennetta, mikä johtaa tekokuituihin, jotka voidaan luokitella tietyissä tuotteissa jopa muoviksi.


1 Laskettu perustuen vuoden 2019 kuidun hintoihin ja sisältää seuraavat kuitukategoriat: puuvilla: sertifioitu puuvilla, tavallinen puuvilla; MMCF: viskoosi, lyocell ja muu MMCF; muut luonnonkuidut: villa, muut eläinperäiset kuidut, muut kasviperäiset kuidut; synteettiset kuidut: uusi polyesteri, kierrätetty polyesteri, polyamidi, muut synteettiset. Valuutta: USD/EUR, 2019 = 0.893. Kierrätetty polyesteri arvioitu perustuen kierrätetyn polyesterin osuuteen synteettisistä vuonna 2019. Lähde: Textile Exchange, Preferred Fiber & Materials Market Report 2020, https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2020/06/Textile-Exchange_Preferred-Fiber-Material-Market-Report_2020.pdf; International Trade Centre:n tilastot, Yarn pricing across MMCF, Cotton, Polyester, Other synthetics (2015-2021). kerätty 04/2021; Emerging textiles -tietokanta, Prices for Modal and Lyocell vs. Viscose Staple Fiber (VSF), Raw Silk and Dried Cocoon Prices, Polyester Staple Fibers, Recycled vs. Virgin Polyester Staple Fibers (PSF), Raw silk and dried cocoons, Polyester Staple Fibers (PSF): Recycled v. Virgin (monthly prices), Cotton: Organic vs. BCI vs. Conventional, (2011-2020); Coherent Market Insights, Global Lyocell Fabric Market to Reach 745.9 KT by 2027.

2 Lähde: The Fiber Year 2019, 2020, https://www.thefiberyear.com/fileadmin/pdf/TOC2019.pdf; Textile Exchange, Preferred Fiber & Materials Market Report 2020, https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2020/06/Textile-Exchange_Preferred-Fiber-Material-Market-Report_2020.pdf; OECD-FAO Agricultural Outlook-raportti, OECD/FAO,2020,  https://www.oecd-ilibrary.org/agriculture-and-food/oecd-fao-agricultural-outlook-2019-2028_a4b3631d-en#:~:text=Cotton%20production%20is%20sensitive%20to,countries%20in%20the%20past%20decade; Euromonitor-tietokanta, Retail market value for home textile and apparel, 2019 retrieved 2021, https://www.euromonitor.com/; ICAC World textile demand Global Textile Fibre Demand: Trends and Forecast, Retail market value for home textile and apparel, 2019; Fastmarkets RISI -tietokanta, DWP & softwood -hinta 13.4.2021, https://www.risiinfo.com/service/mill-data-costs/asset-database/; The Freedonia Group, Global non wovens market report, 2019, https://www.freedoniagroup.com/industry-study/global-nonwovens-3693.htm.

3 Lähde: The Fiber Year 2019, 2020, https://www.thefiberyear.com/fileadmin/pdf/TOC2019.pdf; Textile Exchange, Preferred Fiber & Materials Market Report 2020, https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2020/06/Textile-Exchange_Preferred-Fiber-Material-Market-Report_2020.pdf; OECD-FAO Agricultural Outlook-raportti, OECD/FAO,2020,  https://www.oecd-ilibrary.org/agriculture-and-food/oecd-fao-agricultural-outlook-2019-2028_a4b3631d-en#:~:text=Cotton%20production%20is%20sensitive%20to,countries%20in%20the%20past%20decade; Euromonitor-tietokanta, Retail market value for home textile and apparel, 2019 retrieved 2021, https://www.euromonitor.com/; ICAC World textile demand Global Textile Fibre Demand: Trends and Forecast, Retail market value for home textile and apparel, 2019; Fastmarkets RISI -tietokanta, DWP & softwood -hinta 13.4.2021, https://www.risiinfo.com/service/mill-data-costs/asset-database/; The Freedonia Group, Global non wovens market report, 2019, https://www.freedoniagroup.com/industry-study/global-nonwovens-3693.htm.

4 Fashion on Climate, McKinsey & Global Fashion Agenda, elokuu 2020.

5 Niinimäki, K., Peters, G., Dahlbo, H. et al. The environmental price of fast fashion. Nat Rev Earth Environ 1, 189–200 (2020). https://doi.org/10.1038/s43017-020-0039-9.

6 McKinsey New Age of the Consumer US -tutkimus 2019.

7 Muut sisältäen silkin, villan, untuvan ja kasvipohjaiset kuidut, kuten juutin, pellavan ja hampun. Lähde: The Fiber Year 2019, 2020, https://www.thefiberyear.com/fileadmin/pdf/TOC2019.pdf; Textile Exchange, Preferred Fiber & Materials Market Report 2020, https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2020/06/Textile-Exchange_Preferred-Fiber-Material-Market-Report_2020.pdf; OECD-FAO Agricultural Outlook-raportti, OECD/FAO,2020,  https://www.oecd-ilibrary.org/agriculture-and-food/oecd-fao-agricultural-outlook-2019-2028_a4b3631d-en#:~:text=Cotton%20production%20is%20sensitive%20to,countries%20in%20the%20past%20decade; Euromonitor-tietokanta, Retail market value for home textile and apparel, 2019 retrieved 2021, https://www.euromonitor.com/; ICAC World textile demand Global Textile Fibre Demand: Trends and Forecast, Retail market value for home textile and apparel, 2019; Fastmarkets RISI -tietokanta, DWP & softwood -hinta 13.4.2021, https://www.risiinfo.com/service/mill-data-costs/asset-database/; The Freedonia Group, Global non wovens market report, 2019, https://www.freedoniagroup.com/industry-study/global-nonwovens-3693.htm.

8 Haemmerle, Franz. (2011). The Cellulose Gap (The Future of Cellulose Fiber). Lenzinger Berichte. 89.

9 Haemmerle, Franz. (2011). The Cellulose Gap (The Future of Cellulose Fiber). Lenzinger Berichte. 89.

10 Mukaan lukien silkki, villa, untuvavilla sekä kasvipohjaiset kuidut, kuten juutti, pellava ja hamppu.

11 Textile Exchange; Preferred Fibre & Materials Market Report 2020; ITC statistics; EmergingTextiles.